WSOYlta otettiin taannoin yhteyttä, ja kysyttiin haluaisinko tutustua uutuusromaaniin Onnen koukkuja. No tottahan toki innostuin, lukutoukka kun olen.
Onnen koukkuja kirja, oli oikein oiva ja suloisenkarvas teos. Jollakin tavalla ronskimpi kuin kuvittelin, hauskakin. Kirjassa lankakauppias ja käsityöbloggaaja Jocelyne voittaa yllättäen lotossa 18 miljoonaa euroa. Aivan heti ei rouva ryntää voittorahoja lunastamaan, vaa jää miettimään, mitä summalla tekisi. Syntyy listoja, Jocelynen tarpeista, mieliteoista ja hullutuksista. Jo voisi ostaa ja tehdä mitä vain, toteuttaa kaikki unelmansa ja haaveensa. Jo ei kerro voitosta kuin isälleen, dementikolle, joka ei muista asiaa kuuden minuutin kuluttua.
Kun Jocelyne miettii, tekee joku ratkaisun hänen puolestaan. Yllättävä tapahtuma muuttaa Jocelynen elämän.
Ennakkolukuteoksen jälkeen jäin miettimään, mitä itse tekisin, jos voittaisin vastaavan summan. Kysyin myös koulukavereilta. Summa on niin suuri, ettei tavantalliainen sitä ymmärrä. Alkuunkaan.
Koulukaverit ostaisivat omat talot, auttaisivat vanhempiaan ja perheitään, moni ostaisi auton. Eräs tukisi nuoria muusikoita, moni antaisi rahaa sairaaloihin ja laittaisi rahaa muuten hyvään tarkoitukseen. He lähtisivät lomalle, hemmottelisivat itseään ja rakkaitaan.
Tein itsekkin listaa; maksaisin vanhempien velat pois ja rakennuttaisin heille unelmien talon. Ostaisin oman asunnon; mistä, en tiedä. Ostaisin vanhemmille lomamökin, itselle pienen siirtolapuutarhamökin. Ostaisin vanhemmille laadukkaat autot, itselle myös joku näppärä. Lähtisimme koko perhe lomamatkalle jonnekkin hienoon paikkaan. Kysyisin siskoilta ja veljiltä mitä he haluavat, ostaisin sen heille. Kyselisin ystävien haaveita, toteuttaisin ne, mitkä rahalla voisi toteuttaa. Tukisin sairaaloita, ainakin lastenosastoita. Ostaisin niihin leluja, kirjoja ja pelejä. Sisustaisin lapsille viihtyisiä huoneita sairaaloihin. Vanhuksille myös, en unohtaisi heitä. Haluaisin tehdä rahalla hyvää, saada monelle hyvän mielen. Perustaisin oman yrityksen.
Hih, lista on varmaan loputon. Ompas hauska haaveilla.
Onneksi ilman rahaakin voi olla iloa. Elämästä voi nauttia myös ilman 18 miljoonaa euroa! Sehän on liene selvää, ettei raha tuo onnea.
Tämä kyseinen, ranskalaisen Grégoire Delacourtin kirja, kertoo rahan voimasta, onnen houraudesta, rakkaudesta ja yksinäisyydestä. Tekisikö sinun mieli tutkiskella moisen kirjan sivuja?
WSOY antoi minulle mahdollisuuden arpoa yhden Onnen koukkuja- romaanin. Kerro, mitä tekisit suurella voittosummalla, niin osallistut kommentillasi arvontaan.
Arvonta päättyy maanantaina 18. 2
ihana arvonta !! toteuttaisin pitkälti samoja haaveita kuin sinä <3 mukana arvonnassa! kirja kuulostaa mielenkiintoiselta
VastaaPoistaHui, 18 miljoonaa..hmm. Maksaisin omat ja läheisten velat, myisin nykyisen talon ja kaikki tavarat ja rakennuttaisin uuden kodin ja hankkisin sinne vain vähän tavaraa. Auttaisin vähäosaisia lapsia ja laittaisin kummilapsile rahasäästöt..:)) jne. Ja se siirtolapuutarhamökki<3
VastaaPoistaLilli
Auts!! Vaan yks haave, niin se on talo! Mut jos monta sais toteuttaa, niin ilahduttaisin läheisiä. Kirja vaikuttaa tosi mielenkiintoselta, tuo pitää lukea!
VastaaPoistaOitis pistäisin uuden talon pystyyn, vanhemmilleni ostaisin asunnon kaupungin keskustasta, miehelleni lahjoittaisin haaveilemansa veneen, lapsille ostaisin jotain uutta ja tarpeellista, itelle ainaskin vaatteita. Teitä kummilapsiakin haluaisin muistaa, kaikkia läheisiä. Siskoille palkkaisin kotiapulaiset viikoksi ja veisin heidät aurinkorannalle. Perheen myös, mutta eri reissulla. Huh, hei ei kai haaveet lopu. -Katja-
VastaaPoistaSamantapaisia ajatuksia käyttötavoista kuin teillä muillakin. Hui kamalaa miten paljon rahaa. Ei tosiaan voisi tajuta. Minulle tajunnan ääriä hipoo jo 1,8 miljoonaa. 180000 on jo tajuttavissa. 18000 olisi elämää helpottava summa, samoin 1800. Jos voittaisin 180 euroa, ostaisin jonkun hyvän, laadukkaan vaatteen. Jos voittaisin 18 euroa, kävisin syömässä :)
VastaaPoistaMukaan, himolukija myöskin. Huh, olispa summa... olen monesti kans pohtinut mitä tekisi jos joku iso rahasumma osuisi kohdalle. Varmaan sitä kans omat ja lähipiirin velat maksaisi ensin pois. Sitten jotain rakennusprojektia + hyvät tilat samaan yritykselleni. Kai sitä sitten sen jälkeen löytäisi vaikka mitä ostettavaa ja uusittavaa mutta missä menis se raja jonka jälkeen siinä ei oo enää mitään järkeä... ellei jossain vaiheessa vaan päätä että nää loput menee lahjoitukseen jonnekkin. Jos rahaa on ylettömyyksiä niin meneekö siinä onni kun mikään ei enää tunnu missään.. ?!?! No onneksi ei oo niitä pulmia, miettiä minne rahaansa syytäis ;)
VastaaPoistaSamoilla linjoilla ku Salla. :D
VastaaPoistaMaksaisin omat ja läheisten velat pois. Ostaisin hienon ja ympäristöystävällisimmän auton.
Lentäisin ulkomaille vuodeksi ainakin. Kiertäisin maailmaa.
Ja menisin vapaaehtoistyöhön johonkin pitkäksi aikaa.
Ostaisin talon jostain lämpimästä.
Siirtolapuutarha ois niin superihana. Ikuinen haave.
Samoin oma purjevene. Mökki ulkosaaristossa. Koti meren rannalla jossa ois valoa ja tilaa. Ekotalo viherkattoineen. Sammalta ja kallioa pihassa.
Kotieläimiä. Lampaita, koiria, kanoja jne.
Lapsille säästöön.
Hyväntekeväisyyteen.
Oishan noita ;)
velat maksettaisiin meiltä ja läheisiltä muilta.
VastaaPoistalähettäis isä ja äiti ja kaikki sisarukset perheineen ulkomaille lämpimään. (löytyis se yhteinen aika)
lahjottaisin rahaa orpokoteihin, kodittomille lapsille, ja vakavasti sairaille.
oishan noita kohteita, mutta silti mieleen tulee että ne muutamat tärkeimmät, niitä ei vain rahalla saa.
Tekisin itseni ja läheiseni onnelliseksi niin paljon kuin rahalla vain voi tehdä. Rahaa olisi myös sen verran, että ei tarvitsisi hetkeen olla töissä vaan voisi antaa aikaa tärkeille ihmisille. Antaisin omilleni ja läheisten salaisille suurille unelmille siivet ja tekisin jotakin sellaista, mihin minulla ei ole koskaan ennen ollut mahdollisuutta! Ostaisin myös ainakin kilon karkkia, monta karamelliä joka laatua!:-D
VastaaPoistaLähtisin ulkomaille, ostaisin kaikkia haaveilemiani juttuja ja säästäisin myöhempää aikaa varten ja voisin perustaa jonkun pienen suloisen kahvilan!!! :)
VastaaPoistaOsa omaan käyttöön, osa läheisten iloksi, osa yhteiseen hyvään.
VastaaPoistaItselle iso talo keskelle metsää tai meren rantaan. Siellä sitä elelesi ja tekisi olonsa mukavaksi. Uus vene tottakai. Muksut haluaisivat maailmalle, sinne siis muutamaksi kuukaudeksi.
Läheisten toiveet kyselyyn ja mahdollisuuksien mukaan toteutukseen.
Eiköhän kansalaiskeräys uuden lastensairaalan hyväksi olisi yksi lahjoituskohde.
Ja voi kyllä ostelisin vanhaa finelliä, ihan varmasti ;)
Elää kertaa täällä blogissa... Jäishän tommosesta hurjasti jaettavaa omien haaveiden ja velvoitteiden hoitamisen jälkeen. Käsittämätön määrä.
VastaaPoistaOstasin talon, kävisin ulkomaila ja laittasin säästöö..:) Hurja summa..:D
VastaaPoista