211014

Hei te kaikki siellä. On luvattoman paljon aikaa siitä, kun täällä olen viimeksi raapustanut. Syksy on ehtinyt jo pitkälle. Syys on tuonut sateen, maalari maalannut puiden lehdet ja tuuli pudottanut ne maahan. Viima on väliin lohduton.
Monia asioita syksy on vienyt mennessään, paljon myös tuonut. Tällä hetkellä odotan sitä, että pian pakkaan taas tavarani laatikoihin ja puran ne jälleen, uudessa asunnossa. Vanhempien luona olen kaivannut sitä omaa rauhaa ja hetkeä, kun käperryn sohvalle musiikin soidessa, kudin käsissä. Sitä hiljaisuutta, omaa pesää, olen kaivannut. Pian se minulla taas on.